lauantai 29. marraskuuta 2014

Perjantai, Jumu'ah, صلاة الجمعة

Perjantai, juhlapäivä

Muslimeille perjantai on juhla, joka toistuu joka viikko. Jumu'ah, صلاة الجمعة (ṣalāt al-jum`ah, perjantain rukoukset). Muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä, mutta aina se ei ole mahdollista. Perjantai on kaikissa islaminuskoisissa maissa vapaapäivä, joka on varattu rukoilemiseen. Aiemmin Saudi Arabiassa torstai ja perjantai olivat vapaapäiviä, mutta v. 2013 kesäkuun lopulla Kuningas Abdullah ilmoitti, että Saudi Arabia seuraa naapurivaltioiden esimerkkiä ja vaihtaa viralliset viikon vapaapäivät perjantaiksi ja lauantaiksi. Viikko alkaa siis sunnuntaina. Täällä projektityömaalla kuitenkin tehdään kuusipäiväistä viikkoa, eli lauantaista torstaihin.

Minulle perjantai oli siis vapaapäivä ja ensimmäinen kokonainen päivä perillä määränpäässäni. Mikäs sen mukavampaa, kuin tutkailla ympäristöä. Aamiaisella törmäsin Italiasta kotoisin olevaan kaveriin, Giovanniin, jota olin lyhyesti moikannut edellispäivänä toimistokierroksella. Hän kertoi käyneensä monesti Suomessa ja myös hänen venäjältä kotoisin oleva vaimonsa on kovastikin tykästynyt Suomeen. Hän tarjoutuikin heittämään pienen opastuskierroksen alueella, joten hyppäsimme hänen maasturiinsa ja lähdimme ajelemaan. Ilma oli mitä hienoin, pilvetön taivas, +29 lämmintä.

Panoramakuva persianlahdesta, rantatiestä ja tehdasalueesta

Takapihasta seuraava on Persianlahti


Giovannin kanssa jutusteltiin pitkät tovit erilaisista jutuista ja sainkin häneltä valtavasti tietoa paikasta. Samalla tajusin myös, että jos joskus pitäisi silmät ja korvat kunnolla auki, niin näkisi asioita enemmän. Olin ajatellut, että meri on jonkin matkan päässä paikasta, mutta itse asiassa se on suoraan parakkien takana, siis melkein takapihalla. Ihan loistavaa, Persianlahti takapihalla!

Meri tekee aina minuun vaikutuksen, ajattelin heti että tuonne rannalle kävelemään ja äkkiä. Olisihan voinut vaikka pulauttaa uimasilleen, mutta täällä uiminen on luvanvaraista ja nyt kun on talvi ja veden lämpö "vain" 20 astetta, niin kukaan ei sinne viitsi mennä uimaan. Noh, olkoon, en ala nyt lupia kyselemään ja kaavakkeita täyttämään, voihan siellä käydä varpaansa kastelemassa, että voi sanoa käyneensä Persianlahdessa.

Seuraavaksi tietty alkoi harmittamaan, että miksi ihmeessä ei tullut virvelit ja uistimet mukaan, Kalastuskin on kuulemma luvanvaraista ja aikaisemmin porukka oli kuulemma paljon kalastanutkin vedenottamon altaassa, mutta siihen oli tullut täyskielto, koska niissä paikoissa yleensä kalastaminen on joka maailmankolkassa kielletty, kalallakin pitää olla mahdollisuus... sinnehän ne kalat kerääntyy. Ehkä seuraavalla kerralla sitten on vermeet mukana, mutta ei hullumpi idea, voisi saada aika eksoottisen kalastuskokemuksen ja -artikkelin siitä kirjoitettua. Kuulemma joissain kaupungeissa järjestetään täällä kalareissuja Persianlahdelle.

Giovannin tarjoama esittelykierros oli ihan mahtava, pääsin heti tokapäivänä pyörähtämään tehdasalueella ja näkemään paikkoja ja sain arvokasta tietoa miten täällä voi ja saa liikkua. Ja kaiken lisäksi hän osoittautui todella mukavaksi ja ystävälliseksi herrasmieheksi. Jälleen uusi tuttavuus, jonka kanssa varmasti tulee vaihdettua viesti silloin tällöin myöhemminkin. Hän on lisäksi kiinostunut ostamaan suomesta tontin ja hirsimökin ja lupasinkin lähettää hänelle ohjeita, jos hän joskus toteuttaa unelmansa vaimonsa kanssa, joka on Venäjältä kotoisin.

Persianlahti. Etsi kuvasta yksi siihen kuulumaton esine.

Punainen auringonlasku

Kävin kämpillä hakemassa repun, jonne latasin vettä. Ja eikun biitsille! Oli aivan uskomattoman hienoa päästä merenrantaan, olin jo melkein unohtanut miten mukavaa se on. Vaikka eipä siitä ole kuin viikko takaperin, kun olin tyrskykalastamassa meritaimenta hyisellä suomenlahdella marraskuussa... mutta onhan tämä nyt ihan erilaista. Rantahiekka oli täynnä pieniä simpukankuoria. Ja mereltä maihin ajautunutta roskaa, valitettavasti.

Auringonlasku
Oli mahtavaa istuskella rannalla ja kävinpä sitten uittamassa jalatkin, onpahan nyt sitten tullut siis pistäydyttyä Persianlahdessakin. 

Pimeys laskeutuu täällä todella nopeasti, ihan samalla tavalla kuin Suomessakin tällä hetkellä, tosin päivä on aamusta paljon pidempi, aurinko nousee jo heti kuuden jälkeen. N. klo 16.30 alkaa olla jo melko hämärää ja klo 17.00 jo pimeää. Aurinko alkoi painua mailleen ja taivas muuttui punertavaksi. Olen kuullut puhuttavan ja nähnyt kuvia Lähi-Idän ja aavikon auringonlaskujen upeista väreistä, mutta olipahan tämä elämys livenä. Huikeat värit. Pahus vieköön kun olisi vähän parempaa kuvauskalustoa, kuin tämä kännykamera, mutta sai tälläkin ikuistettua idean. Olihan se sitten pakko ottaa se Lähi-Itä-selfie toinen rannalla ja toinen vasten auringonlaskua. Eikai kukaan muuten usko, että on tullut täällä käytyä. Ja kuitenkin joku kateellinen väittää, että tuo kuva on Sääksin hiekkarannalla otettu ja photoshopattu... plääh. Noh, tuunasin siitä Paint.Netillä oivan saudipostikortin, jos vaikka lähettäisin sen työkavereille pieneksi jäniskevennykseksi, jotka illalla ovat menossa firman pikkujouluihin...

Postikortti Saudi Arabiasta. Etsi kuvasta yksi maiseman pilaava elementti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti