Dammam, الدمام
Ensimmäinen kosketus Saudi Arabiaan, oli melko tyly, lentokentän arabishow oli kyllä odotettavissakin, nyttemmin kun olen jutellut ihmisten kanssa, niin se kuuluu asiaan ja siitä ei vain pidä välittää sen kummemmin. Kaikesta huolimatta tuntui äärettömän mukavalta marssia vihreää linjaa ulos vapaana miehenä kohti varsinaista tehtävää.
Olen siis nyt Saudeissa, mutta tästäpä tämä seikkailu nyt sitten alkaa. Minulla ei nimittäin ole hajuakaan mihin olen menossa, millainen paikka on määränpääni, mitä siellä on ja mikä on esim. ko. paikan osoite. Mutta ei tässä mitään, onneksi on tullut katsottua Bear Gryllsin kaikki extreme-selviytymisohjelmat, joten kyllä niillä neuvoilla selvitään :-D. Eräässä ohjelmassa Bear mm. selvisi aavikon kylmästä yöstä, kun löysi kuolleen kamelin, reikä kylkeen, muusit ulos ja avot, adhoc tunneliteltta on siinä. Ei vaivaa kylmä, eikä hiekkamyrsky. Juomaksi oma virtsa, joka loroteltiin käärmeennahan sisälle. Käärme syötiin hieman aiemmin, siinä kun on rajusti enemmän proteiiniä kuin esim. Lidlin urheilupatukoissa. Katsokaa YouTubesta jos ette usko...
No joo, takaisin asiaan. Sen verran tiedän, että olen menossa siis Ras al-Khairiin, joka on n. 200 km Dammamista pohjoiseen. Kyseessä on projektisaitti, valtavan iso työmaa. Siellä rakennetaan suolanpoisto- ja voimalaitosta. Tekeevät siis merivedestä juomavettä ja siihen tarvitaan sähköä, joten oma voimala on tarpeen. Firman kaverit ovat siellä suunnittelemassa laitosta. Ja siellä on serveri, jonka onnistuin lähettämään sinne Fedexin ja Fujitsun avustuksella, homma hoitui todella hienosti ja laite saatiin ongelmitta perille. Myös paikalliseen IT-kaveriin olen lyhyesti tutustunut Skypen ja sähköpostittelun välityksellä. Yritin ennen matkaa kysellä tästä paikasta vähän lisätietoja, mutta en löytänyt firmasta ketään, joka olisi täällä käynyt, paitsi nämä, jotka jo täällä ovat, mutta eivät kerro yhtään mitään...
Minulle kerrottiin, että yksityinen kuljettaja tulee noutamaan minua kentältä, nimeltään Moideen. Frankfurtin kentällä viimeisellä hetkellä ennen lentoa sain sähköpostiin tiedon, että turvallisuussyistä minua ei tuoda yöllä Ras al-Khairiin vaan minulle on hotelli varattuna Dammamista ja aamulla sitten matka jatkuu. Nuo "turvallisuussyyt" vähän jäivät askarruttamaan, mutta se selvisi aika nopeasti, kun lähdettiin ajelemaan Dammamin kentältä kohti keskustaa.
Kuljettaja osoittautui intialaiseksi kaveriksi, mukava kaikin puolin, ja kova rattimies. Kehä I:n tapaista tietä ajeltiin toistasataa lasissa, jotkut painoivat vielä aika rajua vauhtia ohitse. Nopeusrajoituksia on, mutta niitä noudatetaan vaihtelevasti. Kuitenkin nopeuksia valvotaan ja matkalla näkyi useampia poliisipartioita. Saudeissa kuolee joka päivä keskimäärin 17 ihmistä liikenteessä, n. 6800 vuodessa.
 |
| Hotel Golden Tulip, Dammam |
 |
| Moskeija |
Kun hyppäsin autosta ulos, vastassa oli piccolo, todennäköisesti pakistanilainen alle 150 senttinen pieni mies, joka riuskasti kantoi matkalaukut sisälle hotelliin. Tiskin taakse ilmestyi selvästikin hotellin johtaja, joka toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi Saudi Arabiaan. Hotellihuone oli ihan luksusta, sängyt, peitot, ilmastointi, kaikki ihan mahtavaa ainakin meikäläisen standardeilla. Tuntuipas mukavalta tulla tänne! Positive vibrations :-)!
 |
| Hulppeat kalusteet hotellin hissiaulassa |
 |
| Tämä majapaikka oli ihan luksusta 20 tunnin matkustuksen jälkeen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti